Pienet ilot

Nuorempana nautin nykyistä enemmän elämän pienistä iloista: kun ensilumi satoi, löysin kassin täyteen hyviä kirjoja kirjastosta tai pyöräilin Jyväskylän, jossa kasvoi, katuja pitkin jonkun hetkeen täydellisesti sopivan biisin soidessa. Viime vuosien aikana olen kuitenkin osittain menettänyt tämän taidon. Siinä vaiheessa kun on miljoona päälle kaatuvaa deadlinea opinnoissa tai töissä, ihmissuhdehuolia, uutiset ja politiikka aiheuttaa käsittämätöntä maailmantuskaa ja rahat on vähissä, ei ne elämän pienet ilot vaan lämmitä niin paljon kuin nuorempana, jolloin stressaavat asiat olivat pienempiä.

Vaihdossa taito nauttia pienistä asioista on yllättäen tullut takaisin. Toki stressattavat asiat ovat täälläkin isoja - käyn läpi kuitenkin aikamoista elämänmuutosta, jonka erottaa Helsinkiin Jyväskylästä muutosta se, etten tunne täältä ketään, en ole koskaan käynyt kaupungissa ja joudun puhumaan koko ajan kieltä, jota kenties osaan hyvin mutta joka on silti vasta toinen kieleni - mutta täällä ilo tulee pienistä asioista. Tänään sain vihdoinkin juoda aamukahvia asuntolassa, kun eilen kävin ostamassa muutaman perusastian ja ruokakaupassa. Asia, joka Suomessa on täysin rutiini, tuntui täällä ihanalta luksukselta vaikka päiviä joina kahvia ei saanut heti aamulla oli takana vain kaksi.

Toinen iloa tuottanut asia on ekoina päivinä ollut keskeisten paikkojen oppiminen. Osaan kävellä kämpiltä yliopistolle, mikä ei saavutuksena nyt ole kovin ihmeellinen sillä reitti kulkee vain muutamaa eri katua. Myös kampuksella liikkumisen alkeet alkavat olla jossain määrin hallussa. Toisin kuin Helsingin yliopistossa, täällä kaikki aineet ovat samalla kampuksella. Kampus on Victoria Park-nimisen suuren puiston vieressä, ja itse kampuksellakin on paljon ulkotilaa. Kampuksella on sekaisin kaikenlaista arkkitehtuuria, niin vanhoja tiilitaloja kuin uudempia betonirakennuksia, kuten Attenborough Tower, jossa paikalliset humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (ja siis omat luentoni) ovat. 

Lopetan merkinnän jälleen samoihin tunnelmiin kuin edellisen: olen taas lähdössä tutustumisiltaan ja -bileisiin. Olen vielä vähän väsynyt, joten katsotaan mitä omalta osalta juhlimisesta tulee, mutta onneksi loppuviikolla ei ole hirveästi tekemistä niin on aikaa levätä.